Ukrainan kriisin ja Krimin valloituksen myötä on käsite informaatiosodankäynti alkanut tulla suomalaisille tutuksi. On voitu havaita, että Venäjän hallinnon tapa kuvata  todellisuutta hallitsemissaan tiedotusvälineissä palvelee vain omistajansa propagandistisia tarkoitusperiä. Mielipiteitä pyritään muokkaamaan haluttuun suuntaan ja kuvaan kuuluvat toimenpiteet, joilla luodaan keinotekoista vaikutelmaa konfliktista.

Kukin valtio tekee rajojensa sisäpuolella mitä haluaa, mutta on hyvä tiedostaa, että vääränlaisen perusvireen leviäminen voi olla meille täällä Suomessa haitallista. Meidän ei itse pidä tietenkään edistää vääränlaisen tiedon ja mielikuvien levittämistä, mutta näyttää siltä, että meillä kuitenkin toimitaan mahdollistajan roolissa.

YLEllä on pyörinyt ohjelmasarja nimeltään Suomi on venäläinen. Sarja ei anna todenmukaista kuvaa asioista tai kuvaa ne vähintäänkin värittyneessä valossa. Ihmettelen Ylen päätöstä alkaa esittää sitä tässä ajan hetkessä.

Niinikään osittain valtion omistama TeliaSonera pakkosyöttää kaapeliverkossaan venäläisen RT-kanavan ohjelmasisältöä. RT-kanava on informaatiosodankäynnin kärki ja sen tuottamien uutisten ja ajankuvan on tarkoitus palvella Venäjän hallinnon valtapyrkimyksiä ulkomailla.

Vastavuoroisesti jopa eduskunnassa järjestetään seminaareja ja keskustelutilaisuuksia siitä, kuinka informaatiosodankäyntiin tulisi varautua ja mitä ylipäätään oikein tapahtuu.

Suomi on altavastaajan asemassa, jos meille ominaiseen hyväuskoiseen tyyliin emme ota tätä tilannetta tosissamme.

Vaikka aselepo Itä-Ukrainaan tulisikin nopeasti – mitä epäilen – niin on varmaa, että informaatiosota jatkuu muodossa tai toisessa. Emme voi valita jäävämme sen ulkopuolelle, sillä olemme koko ajan sen kohteena.