Vuosikausia kestäneen taantuman jälkeen valtionvarainministeriö ennustaa vihdoin talouskasvua. Ensi vuodelle ennuste on 0,9 prosenttia ja vuodelle 2018 tasan prosentti. Luvut ovat pieniä mutta kuitenkin positiivisia.

Kuluvan vaalikauden julkisen talouden sopeuttamisen suuruudeksi on sovittu 10 miljardia euroa ja työllisyystavoitteeksi 72 %. Mikäli näihin tavoitteisiin päästään, valtion velkaantuminen taittuu 2019 eikä velkaa otettaisi enää lainkaan 2021.

Ennustettu talouskasvu ja jo tehdyt toimet eivät riitä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Vasta osa vaadittavista sopeuttamistoimista on tehty. Nykytahdilla työllisyys kehittyy siten, että se olisi vain 70,7 % vuonna 2019. Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa vahvistaa julkisen talouden tasapainoa noin 800 miljoonaa euroa, joten 72 %:n saavuttaminen on tärkeää.

Orastava ja tervetullut, mutta vain prosentin luokkaa oleva talouskasvu ei poista taloutemme ja työmarkkinoidemme rakenteellisia ongelmia. Tämän suuruisella kasvulla ei siis päästä hallitusohjelmassa linjattuihin tavoitteisiin. Velkaantuminen jatkuu, työllisyys ei nouse riittävästi ja kestävyysongelma on edelleen ratkaisematta.

Tämä vakava tilannekuva ei ole pelkästään meidän suomalaisten omaa ajattelua, vaan myös Euroopan komissio yhtyy huoleen Suomen taloudesta ja on varoittanut meitä julkisen talouden alijäämän liiallisesta suuruudesta.
Todettakoon, että Suomi on EU:n vakauskriteeristön mukaan tarkasteltuna kolmen huonoimman EU-maan joukossa Slovenian ja Kreikan kanssa. IMF:n ennusteen mukaan nykykehityksellä Suomen julkisen talouden alijäämä vuonna 2021 on noin 2 miljardia euroa mikä ei sekään kuulosta hyvältä.

Valtionvarainministeriön noin viikon vanhan taloudellisen katsauksen muste on tuskin kuivunut, kun tuore ministeri Mika Lintilä rohkenee väittää katsauksen kasvuennustetta liian varovaiseksi.

Perinteisesti valtiovarainministeriön kansantalousosastoon on luotettu poliittisesta katsontakannasta riippumatta ja harvan kritisoijan osaaminen ylittää sen virkamiesten ammattitaidon. Osaston käytössä on maan paras mahdollinen tilastollinen tausta-aineisto.

Maamme talouden tasapainottamiseen sovitun mukaisesti nyt tehdyt toimet ja ennustettu talouskasvu eivät riitä. Leikkauksia ei kukaan halua, mutta rakenteellisia uudistuksia on tehtävä. Näin pitkän lamajakson jälkeen meillä ei ole varaa toiveajatteluun, vaikka se tuntuisikin mukavalta.