Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Vuoden 2008 talouskriisin pahimmat vaikutukset alkavat olla jo takanapäin. Kaikki muistavat ne sopeuttamis- ja säästötoimenpiteet joita mekin Lappeenrannassa jouduimme tekemään. Viime vuosi oli talouden osalta jo odotuksiakin parempi niin Lappeenrannan osalta kuin laajemminkin.

Koko Suomen talous kasvoi kohtuulliseti viime vuonna ja kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Ulkoisen kysynnän vahveneminen nopeuttaa viennin kasvua ja tämä lisää taloudellista toimeliaisuutta kaikilla sektoreilla. Viennin kasvun seurauksena investointien voidaan odottaa käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan edelleen.

On selvää, että koko Suomen talouden koheneminen tulee vaikuttamaan myös Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan alueella positiivisesti – joskin edelleen kaikille lienee selvää, että tämä vaikutus ei ole niin suuri kuin aikaisempien laskusuhdanteiden jälkeen, mikä johtuu savupiipputeollisuuden olennaisista toimintojen lakkautuksista viime vuosina. Viime laman jälkeiset työpaikat eivät siis tule takaisin, mihin ennen on voitu luottaa.

Vaikka talousluvut ovat paranemaan päin, on tietysti syytä olla tarkkana talousongelmista kärsivien euromaiden kanssa ja myöskin seurata Usan uutisia. Vahva ja pitkäjänteinen kasvu ei välttämättä ole vielä alkanut ja joidenkin riskien todennäköisyydet ovat kasvaneet.

Nyt olemme hyväksymässä valtuustokauden puolen välin tilinpäätöstä. Verrattuna tämän valtuuston ensimmäiseen toimintavuoteen viime vuosi oli monin tavoin positiivisempi.

Lappeenrannan osalta vuosi 2010 meni kohtalaisen hyvin verrattuna edeltäviin vuosiin. On selvää, että tämä on merkittäviltä osin taitavan talouden tasapainottamisen ja toteutetun tuottavuusohjelman ansiota. Kaikki toimialat pysyivät pääsääntöisesti raamissaan, eikä oleellisia ylityksiä tullut, mitä en muista tapahtuneen aikoihin.

Eri toimialat suoriutuivat tulostavoitteissaan pääsääntöisesti hyvin budjettinsa puitteissa ja tätä voidaan pitää hyvänä suorituksena. Eksote alkaa toimia suunnitelman mukaisesti ja tähän voidaan olla tyytyväisiä. Parannettavaakin on, eli työ jatkuu.

Kasvatus- ja opetustoimi saavutti kaikki toiminnalliset tavoitteensa hyvin. Merkittävä ongelma on koulukiinteistöjen huono kunto ja niiden rappeutuminen. Korjausvelka kasvaa koko ajan. Kouluja on jouduttu sulkemaan eikä uusia kouluja olla ehditty rakentaa tilalle. Tähän seikkaan soisin valtuuston kiinnittävän erityistä huomiota, sillä tämä sama negatiivinen kehitys jatkuu edelleen. Myös tänä vuonna ollaan jouduttu laittamaan kouluja käyttökieltoon mistä on seurannut monenlaista polemiikkia. Huomautan, että lisää tällaisia pakottavia koulujen sulkemisia on tulossa. Tämä ongelma on syytä ottaa erityisen vakavasti ja huomioida vuoden 2012 talousarvion suunnittelussa.

Kaupungin yhtiöt ovat toimineet pääsääntöisesti tuloksekkaasti. Emoyhtiössä (LKY Oy) havaittuihin puutteisiin johtamisessa on tartuttu ja korjaavia toimenpiteitä on alettu tämän kevään aikana tehdä. Niinikään Saita on onnistunut hyvin sekä toiminnallisesti, että taloudellisesti ja tätä voidaan pitää erinomaisena asiana.

Toimintakulut eivät vuoteen 2009 verrattuna oleellisesti kasvaneet ja talousarvio ylittyi vain 0,7%. Vuosikate oli 17,8 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2009 vuosikate ylitettiin reippaasti ja suhteessa talousarvioonkin vuosikatteen toteuma oli 8 miljoonaa euroa suurempi.

Tulos oli 3,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mitä voi pitää hyvänä tuloksena. Velkaantuminen kuitenkin jatkui edelleen. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,5%, mitä tarkasteltaessa pitää muistaa, että kunnnallisveroprosenttia nostettiin 0,75% vuoden 2010 alusta lukien. Kuitenkin, kuten tarkastuslautakuntakin tarkastuskertomuksessaan huomauttaa, tätä kasvua voidaan pitää korkeintaan tyydyttävänä, sillä valtakunnallisesti verotulot kuntasektorilla kasvoivat keskimäärin 4.0% vuonna 2010.

Edelleen, Lappeenrannan taloudelliset tunnusluvut ovat keskisuurten kaupunkien ja Etelä-Karjalan kuntien vastaavia lukuja heikommat. Tähän tulee sekä virkamiesjohdon, että meidän luottamushenkilöiden kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja alkaa suunnitella tarvittavia korjaavia toimenpiteitä jotta kaupungin taloutta saadaan kehitettyä tehokkaampaan suuntaan.

Yleisesti ottaen siis, vuosi 2010 meni taloudellisessa mielessä Lappeenrannalta kohtuullisen hyvin.

Lappeenrannan strategiassa on kuusi painopistealuetta. Näillä kaikilla painopistealueilla onnistuttiin vuonna 2010 melko hyvin. Joidenkin painopistealueiden tavoitteiden saavuttamista on vaikea arvioida, kuten esim. sitä, missä määrin olemme kansainvälisesti arvostettu EU-Venäjä toimija ja onko meillä uudistunut ja monipuolinen yritystoiminta. Tämän suhteen on paljon positiivista kehitystä, mm. meille on perustettu runsaasti uusia yrityksiä, myös ulkomaalaisomisteisia ja kaupunki on aiempaa houkuttelevampi opiskelijoiden keskuudessa. Toisaalta, työttömyysaste on viime vuosina vain kasvanut eivätkä korkeakoulusta valmistuneet kovin suuressa määrin sijoitu töihin alueellemme.

Niinikään elinkeinostrategian toteutuksessa ollaan edistytty. Lentoliikennettä onnistuttiin kehittämään edelleen ja onnistumisia on. Kaikille lienee jo tänä päivänä valjennut se, kuinka suuri merkitys toimivalla lentoliikenteellä ja kansainvälisillä yhteyksillä on kaupungille. Huolimatta monensorttisesta kompuroinnista lentoliikenteen kehittämisessä kehitystä tulee jatkaa ja ottaa suurempia askelia eteenpäin. Useampia kansainvälisiä lentoyhtiöitä tulee houkutella Lappeenrantaan. Kaupungin tulee ottaa määrätietoisempi ote ja asettaa korkeammat tavoitteet. Lentoliikenteen ja matkailun kehittämiseen tulee investoida jatkossa suoraan kaupungin budjetista vuosittain oleellisesti enemmän kuin tällä hetkellä. Samalla tulee kaikin keinoin kehittää ja rohkaista matkailuun ja turismiin liittyvää uutta liiketoimintaa ja pyrkiä edistämään paikallista alan yritystoimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja,
Tiedottamisen ja julkisuuskuvan hallinnan suhteen näyttää välillä siltä, että kaupungillamme on paljon kehitettävää. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää viiveettä kaupungin asioista, myös hankalista sellaisista kuten Alakylän kuntoraportista ym. Tieto pitää kertoa silloin kun se syntyy. Erityistä syytä tiedottamiselle ei tarvitse keksiä, vaan yhteisten asioiden hoidosta ja kaupunkilaisten rahojen käytöstä pitää kertoa heti. Ei ole virkamiesten tehtävä suodattaa ja päättää, mitkä asiat ja päätökset ovat kertomisen arvoisia tai valmiita julkisuuteen – sen on jo lainsäätäjä arvioinut heidän puolestaan.

Lähtökohtaisesti päätöksenteon ja hallinnon on oltava avointa ja peruste asioista kertomatta jättämiselle tai kertomisen viivyttämiselle pitää löytyä Suomen laista eikä virkamiesten mutuilusta.

Suomi on edelläkävijänä vaatimassa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Euroopan Unionin päätöksentekoon ja myös Lappeenrannan tulee elää tämän vaatimuksen mukaisesti. Tietenkin on olemassa myös asioita, mm. jotkin sopimusneuvottelut, joista ei taktisista syistä voi julkisuuteen kertoa ennen niiden valmistumista, mutta radiohiljaisuus ei voi olla toiminnan lähtökohta niinkuin monesti tuntuu olevan. Tiedottamisen tulee olla aktiivista, säännöllistä, ennakoivaa ja suunnitelmallista ja sen onnistumisen ratkaisee ylin johto eivätkä tiedotusasioiden toimeenpanosta vastaavat virkamiehet, jotka sinänsä ovat suoriutuneet tehtävästään kiitettävästi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Tällä saatteella Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen esityksiä asialistan pykälissä 8-12 ja toivottaa kaikille aurinkoista ja virkistävää kesää.

Ryhmäpuheenvuoro, Jukka Kopra, Kokoomuksen valtuustoryhmä, Lappeenrannan kaupunginvaltuusto.