Eksoten toiminnan johtaminen on ollut jälleen tanakasti otsikoissa. Vaikuttaa siltä, että toiminta on yhä itsenäisempää ja todellinen lähtökohta on jäänyt taka-alalle. Se, kuka todellisuudessa tekee päätökset ja erityisesti tärkeät strategiset päätökset.

Viimeisen viikon aikana esiin nousseet seikat antavat aiheen kysyä, onko nyt julkisuuteen noussut tilanne hallinnassa. Sen saattaa havaita toimintatavoista ja annetuista lausunnoista ja voi hyvällä syyllä miettiä, mihin suuntaan Eksotea on viimeisten vuosien aikana johdettu ja mitä on edessä. Rahan menon kasvu ei ole hallinnassa ja vaikeneminen mittavista kiinteistösuunnitelmista on yllättänyt kaikki.

Kun Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sdp) ilmeisen vakavasti on sitä mieltä, että Eksoten ei tarvitse julkisuudessa kertoa suunnitelmistaan, asian kai voi jotenkin perustella. En kuitenkaan ymmärrä, miksei kuntalaisille haluta asioista kertoa. Sen sijaan se, että edes Eksoten omistajille asioista ei tarvitsisi antaa tietoa, herättää miettimään mitä halutaan salata.

Avoimuus ei ilmeisesti Vesterisen mielestä kuulu kunnalliseen demokratiaan. Mikäli ES 18.10.2018 julkaisema uutinen siitä, että Eksote suunnittelee rakentamista Imatralla Sdp:n omistamalle tontille pitää paikkansa, asettuu Sdp:n jäsen Vesterisen halu olla vaiti Eksoten suunnitelmista erityisen huolestuttavaan valoon.

Eksoten seuraaminen, valvonta ja ohjaaminen kuuluu poliitikkojen velvollisuuksiin ja siksi on perusteetonta ihmetellä, mikäli Lappeenrannan ja Imatran kaupunginhallitukset kohdistavat painetta Eksoten johtamisen ja suunnitelmien tarkkailuun.

Lappeenrannan ja Imatran on otettava asiassa nyt todellinen omistajan ote. Kaupunkien hallitusten on selvitettävä se, missä nyt todellisuudessa ollaan ja mitkä ovat todelliset tarpeet. Se voi vaatia kovia toimenpiteitä ja myös henkilövaihdoksia, mutta ennen kaikkea se vaatii omistajuutta ja johtajuutta.