KAAKKOIS-SUOMEN KOKOOMUS RY. – ETELÄ-KARJALAN ALUEVAALIOHJELMA 2022
Etelä-Karjala on tulevan soteuudistuksen suhteen etulyöntiasemassa muuhun maahan verrattuna. Meillä on jo vuodesta 2008 alkaen sote-toiminnot järjestetty maakunnallisena toimintana. Vuoden 2023 alusta alkaen Eksote täydentyy pelastustoimella. Tulevan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen muodostavat Eksote ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos.
Hyvinvointialueella päätöksenteko uudistuu siten, että jatkossa sotealueen ylin päättävä elin valtuusto valitaan suoralla kansanvaalilla ja vaaleilla valittu valtuusto, joka käyttää hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa nimeää hallituksen. Suora demokratia on perustuslakiin perustuva vaatimus. Rahoitus hyvinvointialueelle tulee valtiolta. Tämän vuoksi kuntaveroprosenttia leikataan n. 12,39 %. Kansalaiset maksavat ensi vuonna reilusti enemmän valtion tuloveroa kuin tänä vuonna. Kokoomus ei kannata maakuntaveron käyttöönottoa.
”Kokoomus ei kannata maakuntaveron käyttöönottoa.”
Uudistus pitää toteuttaa siten, uuden hyvinvointialueen tavoitteeksi asetetaan palveluiden laadun ja saavutettavuuden parantaminen. Hoidon täytyy vastata ihmisten tarpeita ja apua on saatava helposti ja nopeasti. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulee olla Suomen paras sotealue.
Tiedämme, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen on kallista ja kustannusten paisuminen liian suuriksi on jatkuva uhka. Siksi onkin tärkeää, että uuden hyvinvointialueen perustaminen toteutetaan taitavasti. Jotta hyvinvointialueesta tulee mahdollisimman hyvä, on noudatettava talouskuria ja käytettävä asiantuntijoita. Maakunnan kaikki osaaminen, mukaan lukien yksityinen sektori, on saatava mukaan tulevan hyvinvointialueen toimintaan ihmisten parhaaksi. Hallinnon tulee olla virtaviivaista ja sen on mahdollistettava toimialojen ja tuottajien yhteistyö. Hallinnon sijaan resurssit on suunnattava palveluiden järjestämiseen.
Palvelujärjestelmän tulee olla aidosti asiakaslähtöistä ja se tulee suunnitella aitoa tarvetta vastaavaksi, jotta apua saa kokonaisvaltaisesti ilman, että toiminta-alueiden rajat ovat esteenä. Uudessa järjestelmässä tulee huomioida Etelä-Karjalan alueelliset erityispiirteet: keskimääräistä suurempi sairastavuus, maantieteelliset olosuhteet ja ikääntyvän väestön määrän nopea kasvu. On panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta ihmiset saavat oikeanlaista tukea ajoissa. Tämä vahvistaa palveluiden vaikuttavuutta, nostaa hoitotyön tehokkuutta ja keventää kustannuksia.
Laajat päivystyspalvelut omaavan keskussairaalan merkitystä eteläkarjalaisille ei voi kyllin korostaa. Keskussairaalaa on jatkossakin kehitettävä hyödyntämällä hyvinvointialan tutkimusta, kansainvälistä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja, siten, että se on aikaansa edellä ja houkutteleva työnantaja.
Etelä-Karjalassa hoidon ja sosiaalipalvelujen saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maakunnassamme on heikko julkinen liikenne ja palvelut tulee saada ihmisten luo. Tässä apuna voivat olla liikkuvat palvelut sekä tietotekniikan avulla toteutettavat etäpalvelut. Palvelut tuodaan ihmisten saataville järkevillä tavoilla.
”Saavutettavat sosiaalipalvelut ja terveydenhoito elämänkaaren kaikissa vaiheissa matalalla kynnyksellä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita.”
Sosiaalipalveluiden tulee olla nykyistä paremmin saavutettavissa Etelä-Karjalan alueella elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Sosiaalipalveluiden saatavuus varhaisessa vaiheessa matalalla kynnyksellä ehkäisee syrjäytymistä ja vaikeampien ongelmien kehittymistä. Kouluilla tulee olla riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jotka voivat vaikuttaa ennaltaehkäisevästi asioihin ja auttaa lapsia ja nuoria palveluiden piiriin heti tarpeen ilmetessä. Turvataan, että oppilashuollolla on riittävät resurssit.
Huolehditaan, että hyvinvointialueen ja kuntien välinen yhdyspintatyö toimii erityisesti lasten- ja nuorten palveluissa. Mielenterveys- ja perhepalveluita sekä kodinhoitajamallia on kehitettävä ja hyvinvointineuvolamalli on otettava käyttöön.
Pelastustoimen rahoitus on taattava tulevaisuudessa. Uudella hyvinvointialueella on pelastuslain ja Etelä-Karjalan kuntien sopiman palvelutasopäätöksen mukaisten palveluiden tuottaminen ja kehittäminen turvattava. Sopimuspalokuntien vastuu ja siten toimintaedellytyksien varmistaminen tulevat korostumaan aiempaa enemmän etenkin kuntataajamien ja haja-asutusalueiden pelastusturvallisuuden takaamiseksi. Pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus mahdollistaa yhteistyön kehittämisen toisten maakuntien pelastuslaitosten ja viranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen kanssa. Useiden viranomaisten välinen yhteistyö tulee nähdä mahdollisuutena tuottaa uusia ja kustannustehokkaita turvallisuuspalveluita eteläkarjalaisille.
”Haluamme olla luomassa Etelä-Karjalaan Suomen parhaat palvelut”
Kokoomus haluaa Etelä-Karjalan olevan Suomen paras hyvinvointialue, jolla on Suomen parhaat palvelut. Kokoomuksen ehdotuksia hyvinvointialueen toimeenpanon ja toiminnan tavoitteiksi:
Toiminnan on oltava asiakaslähtöistä kaikissa olosuhteissa. Lähtökohtana on toimiva palveluohjaus ja neuvonnan saaminen yhden pisteen toimintamallilla.
Ikäihmisten palvelut tulee priorisoida kärkeen. Kotihoidon lisäksi tulee vahvistaa hoiva-asumisen eri malleja. Omaishoitajien tukea on parannettava. Senioreiden neuvontapalveluihin ja opastamiseen digitaalisten palveluiden käytössä on panostettava. Päivittäisiin tarpeisiin voidaan tarjota nopeaa apua esimerkiksi mobiiliyksiköillä, jotka tulevat asukaskeskuksiin ja ihmisten luo, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole. Perhelääkärimalli otetaan käyttöön.
Panostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Luodaan kumppanuusmalli, jossa asiakas on keskipisteenä, eivät hallinnolliset rajat. Huolehditaan kuntien kanssa tehtävästä yhdyspintatyöstä. Neuvolaan ja kouluterveyspalveluihin otetaan lähtökohdiksi perhelähtöisyys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Järjestöjen rooli on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ratkaiseva. Huolehditaan, että järjestöjen toimintaedellytykset yhteistyökumppaneina ovat saumattomat.
Turvataan nopea hoitoon pääsy ja palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti. Kokoomus haluaa ihmiset hoitoon seitsemässä päivässä. Julkisen palvelun rinnalla tulee hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia. Otetaan käyttöön monituottajamalli, jossa palveluja tuottavat ja tarjoavat julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt. Vahvistetaan yhteistyötä yksityisten palveluiden tuottajien kanssa hyödyntämällä palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjetointia. Vahvistetaan yksityisten toimijoiden asemaa tasavertaisena toimijana kumppanuus periaatteella. Selvitetään ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa. Luodaan edellytykset reilulle ja innovaatiomyönteiselle kilpailulle.
Huolehditaan siitä, että palvelusetelin arvo on kohtuullinen palveluntuottajalle ja asiakkaalle. Lisäksi pidetään huolta, että hyvinvointialueella on laadittu hankintastrategia. Hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus ja vaikuttavuus.
Alueemme silmäterveydenhuollon peruspalveluita pitää kehittää. Riittävän varhainen silmäsairauksien tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito on kustannustehokasta ja ennen kaikkea inhimillistä. Silmäterveyspalveluita voidaan vahvistaa hyödyntämällä maakunnassamme olemassa olevaa optikkoliikkeiden verkostoa ottamalla palveluseteli laajaan käyttöön, jolloin silmäterveyspalvelut ovat helposti kaikkien eteläkarjalaisten saavutettavissa. Erikoissairaanhoito silmätautien osalta tulee turvata keskussairaalassa.
Lapsiperheiden neuvontaa ja tukea lisättävä hyvinvointineuvolamallin, kodinhoitajapalvelun sekä perhelääkäri/omalääkäri mallin kautta. Lapsiperheiden peruspalveluihin tulee panostaa varhaisen tuen keinoin. Jatkossa koko maakunnan alueella tulee olla tavoitteena hyvinvointia edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät palvelut, joiden kautta tarjotaan sekä vahva tuki lapsiperheille että luodaan edellytykset tulevaisuuden hyvinvoivalle maakunnalle.
Palveluohjausta ja ajanvarausta on tehostettava laadullisesti sekä teknologian avulla. Hallinto tulee suunnitella virtaviivaiseksi, ja nykyistä suurempi osuus resursseista tulee suunnata asiakastyöhön. Modernin tietojohtamisen keinot ovat tärkeitä, jotta syntyvää tietoa voidaan hyödyntää paremmin sekä toiminnan tuottavuuden parantamiseksi, että asiakasprosesseissa. Toiminnassa tulee noudattaa budjettikuria.
”Panostukset henkilöstön ammattitaitoon ja työhyvinvointiin sekä modernin tietojohtamisen keinot ovat osa hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää. Hyvinvointialueella tulee voida turvata riittävä henkilökunnan saatavuus.”
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulee panostaa hyvin johdettuun henkilöstöpolitiikkaan. Työvoiman saatavuus tulee olemaan iso haaste laadukkaalle palveluntuotannolle. Henkilöstön ammattitaitoa tulee kehittää jatkuvalla koulutuksella sekä panostaa työhyvinvointiin.
”Ollaan yhdessä tekemässä Etelä-Karjalasta Suomen paras hyvinvointialue! Siksi sydän on oikealla!”
Lisää tietoa Kokoomuksesta löytyy täältä: Kokoomus Lappeenrannassa.
Jätä kommentti