Uusimmassa suomalaisten maanpuolustustahtoa mittaavassa tutkimuksessa ilmenee, että 83 prosenttia suomalaisista on valmis puolustamaan maataan aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Asiaa on tutkinut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta kaksi kertaa vuodessa aina 1970-luvulta lähtien. Tämä kansalaisten maanpuolustustahtoa ilmaiseva luku ei ole koskaan ollut näin korkea.

Samassa tutkimuksessa havaittiin, että kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Nato on kansainvälisistä organisaatioista eniten Suomen turvallisuutta lisäävä taho. Venäjän Ukrainaan aloittaman suurhyökkäyksen myötä yhä useampi suomalainen ymmärtää maan aiheuttaman uhkan Suomen turvallisuudelle. Peräti 87 prosenttia suomalaisista kokee Venäjällä olevan kielteinen vaikutus Suomen turvallisuudelle.

Ukrainan sota osoittaa, että tahto todellakin vie läpi vaikka harmaan kiven.

Venäjä tekee raukkamaisia ohjusiskuja siviilikohteisiin eikä sen armeijan menestys ole hääviä. Materiaalisesti Ukraina on altavastaaja, mutta se suoriutuu taistelukentällä Venäjää paremmin. Asiaa selittää se, että ukrainalaisilla sotilailla ja koko yhteiskunnalla on maanpuolustustahto korkealla. Toisin kuin venäläisillä joukoilla, jotka saattavat itsekin kyseenalaistaa Moskovan hallinnon käskyttämän hyökkäyksen syitä ja mielekkyyttä.

Ukrainan onnistunut vastarinta osoittaa, että maanpuolustustahdolla on suuri merkitys. Maamme turvallisuuden kannalta on siis erittäin arvokasta, että suomalaisten maanpuolustustahto on korkea. Siksi on eri keinoin varmistettava, että se myös pysyy korkealla.

Yksi keino edistää maanpuolustustahtoa on luoda lisää edellytyksiä, että yhä useampi voi osallistua maanpuolustustyöhön mahdollisuuksiensa mukaan. Kutsuntajärjestelmää on kehitettävä siten, että kaikki todellakin kutsutaan mukaan. Vaikkei naisille pakollista asepalvelusta ehkä toteutettaisikaan, tulee naisille tarjota entistä paremmat mahdollisuudet osallistua maanpuolustustyöhön. On myös muita ryhmiä, joilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua, kuten esimerkiksi diabeetikot.

Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoavan MPK:n resursseja tulee lisätä ja lainsäädäntöä kehittää, että se voi helpommin ja runsaammin tarjota muun muassa sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta. Tämä edistää maanpuolustustahdon kanavoimista hyödylliseen toimintaan niin reserviläisten kuin muidenkin kiinnostuneiden osalta. Mitä useammalla suomalaisella on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön, sen korkeammalla maanpuolustustahto myös pysyy.