Sääntelyn purkamiseen liittyvä keskustelu käy kovalla paineella. Yhä laajemmin aletaan havaita, että terveen järjen käyttö on Suomessa korvattu kahlitsevalla lainsäädännöllä, kielloilla, luvilla ja valvonnalla.
Erityisesti alkoholiin liittyvät määräykset ja rajoitukset ovat meillä omaa luokkaansa.
Aivan oma sääntely- ja lupalabyrinttinsä on säädetty pienimuotoisen alkoholijuomien valmistajien kiusaksi. Tarkoitan muun muassa pienpanimoita ja viinitiloja.
Kirjoitin aikoinaan suomalaisten viinitilallisten paineista sääntöjen puristuksessa .
Suomalainen erikoispiirre on, että meillä myytäväksi tarkoitettua tilaviiniä saa tehdä kaikista muista marjoista ja hedelmistä, mutta ei viinirypäleistä. Syy tähän on Alkon monopoli ja EU-sääntely.
Viiniksi saa kutsua vain rypäleistä valmistettua viiniä, muista raaka-aineista valmistettuja viinejä nimitetään tilaviineiksi. EU tulkitsee, että Alkon monopolin johdosta suomalaiset rypäleviinit olisivat etulyöntiasemassa, sillä niitä myytäisiin Alkon lisäksi suoraan tiloilta, kun taas tuontiviinien ainoa jakelukanava on Alko. Tällä perusteella suomalaisten rypäleviinien, siis oikean viinin, kaupallinen valmistus ja myynti on kielletty.
Näin on siis torpattu suomalaisen viininvalmistuskulttuurin kehittyminen. En usko, että etelä-euroopan viinimaissa alistuttaisiin tällaiseen. Väitän, että Suomessakin tämä ongelma voidaan ratkaista paikallisesti jos vain haluttaisiin.
Paras ratkaisu tietenkin on Alkon monopolin purku ja viinien myynnin salliminen maitokaupoissa. Joku muukin keino varmasti löytyy.
Viinitilat toimivat haja-asutusalueilla ja menestyessään voisivat osaltaan lisätä työtä ja hyvinvointia maaseudulla. Jos se vain sallitaan.
Kuva: Jeffrey Keeton, Grape Stomping, cc-by 2.0.
Hyvä Jukka Kopra.
Olen kanssasi samaa mieltä. Maaseudulla olisi runsaasti enemmän mahdollisuuksia tehdä tulosta kuin nyt. Opiskelen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa agrologiaa tässä melkein eläkeiässä ja saan elää todeksi suomalaisten maaseutuelinkeinojen mahdollisuuksien näkemistä.
Mutta… tässä koko hommassa on järkevää elinkeinotoimintaa ja rehellistä yrittämistä vastaan tuo suomalainen byrokratia, ennakkoluuloisuus, poliittinen agenda, pelko markkinatalouden toimivuudesta ja jo 1800-luvun lopussa alkutuottajilta kaapattu oikeus tuottaa viljelemistään raaka-aineista pitkälle jalostettuja tuotteita, kuten mm. alkoholia ja tisleitä. Jos joku tietää näistä asioista paremmin, valistakoon minua ja muita asiasta kiinnostuneita.
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että jos maailmalla olisi markkinoita meidän leveysasteillamme tuotetuille laadukkaille tuotteille niin alkoholi- kuin muissakin tuoteryhmissä, niin ihmettelen keitä ovat ne, jotka vastustavat sitä, mitä täällä voitaisiin tuottaa maailmanmarkkinoille ja mitkä ovat heidän perusteensa vastustaa järkevää yritystoimintaa.
Kannatan järkevyyden perustuvaa yritystoimintaa ja syvempää integroitumista samanlaiseen maataloustuotteiden viljelyyn ja korkealaatuisten jatkojalostustuotteiden markkinoillesaamiseen kuin muuallakin Euroopassa on mahdollista. Miksiköhän tämä kaikki on suomalaisessa kontekstissa niin vaikeaa…? Mikä estää järkevää toimintaa, kun markkinoita olisi!