EU:n komissio on uudistamassa aseiden hallussapitoa säätelevää asedirektiiviä. Ensimmäinen direktiiviesitys annettiin viime vuonna ja se oli niin kehno, että se olisi vaikeuttanut kohtuuttomasti metsästys-, ammunta- ja reserviläisharrastuksia ja joiltain osin tehnyt ne mahdottomiksi.

Koska kentällä on epätietoisuutta esityksen uusimman version sisältöön ja neuvottelutilanteeseen liittyen, totean heti tähän kärkeen, että tilanne on nyt huomattavasti parempi. Suomen virallinen kanta on ollut kaikissa käänteissä tiukasti nykyisen kaltaisen toiminnan jatkamista puoltava.

Monet jäsenmaat mukaan lukien Suomi ovat eri perustein vastustaneet tätä Ranskan voimakkaasti ajamaa direktiiviesitystä ja vaikutustyö on tuottanut tulosta. Pahimmat uhat on torjuttu ja voimassaoleva esitys on lupaava ampumaharrastuksen, reserviläistoiminnan, metsästyksen ja keräilyn jatkumisen kannalta Suomessa. Suomessa hallituspuolueiden valmistelu- ja vaikutustyö yhdistettynä taitaviin neuvottelijoihin on vienyt direktiiviesitystä parempaan suuntaan.

Asia ei kuitenkaan ole vielä maalissa, joten työtä on vielä jatkettava.

Jos asedirektiiviesitys etenee nykyistä latua, on nykyisenkaltainen metsästys, ampumaharrastus ja reserviläistoiminta mahdollista siis jatkossakin.

Pohjaesitys EU:n asedirektiiviksi oli siis suoraan sanottuna surkea. Esitys oli tehty terrorismin torjunta edellä, eikä kansallisia erityispiirteitä oltu otettu lainkaan huomioon. Esimerkiksi sitä, että Suomen aselupajärjestelmä on monin verroin edistyneempi ja turvallisempi kuin lukuisissa EU-maissa.

Jatkoneuvotteluissa kansanedustajat, ministerit ja europarlamentaarikot ovat puhaltaneet yhteen hiileen suomalaisen ampumaharrastuksen, reserviläistoiminnan ja metsästyksen turvaamiseksi. Hattua on myös nostettava virkamiestemme neuvottelutaidoille EU-pöydissä.

Asedirektiivin käsittely on tällä hetkellä kompromissivaiheessa. Tuoreimman esityksen mukaan Suomen tavoitteet olisivat toteutumassa tiettyjen keskisytytteisten puoliautomaattiaseiden ja isojen lippaiden kokoonpanoa ja hallussapitolupaa lukuun ottamatta. Näihin kirjauksiin on yritettävä vielä vaikuttaa.

Tiettyjä lipas-aseyhdistelmiä koskevaan kieltohahmotelmaan tulee vielä saada muutos. Esitetyn kaltaista kieltoa olisi lähes mahdotonta valvoa, eikä se olisi tarkoituksenmukainen. Lippaiden kokoon tietyissä tapauksissa esitetään rajoitusta siten, että nk lyhyillä aseilla ei enää sallittaisi yli 20 eikä pitkillä aseilla sallittaisi yli 10 patruunan lippaita. Olen sitä mieltä, että lippaiden kokoa ei tällä tavoin tule rajoittaa.

Direktiiviesityksen mukaan hallussapitoluvan pituus olisi 3 vuotta ainoastaan niillä ampumaurheilunharrastajilla, jotka saisivat luvan isolla lippaalla varustettuun puoliautomaattiaseisiin, ei siis kaikilla. Muilla luvat eivät olisi määräaikaisia vaan viranomaisten tulee säännöllisesti tarkastella niitä jo voimassaolevan käytännön mukaisesti.

 

Alkuperäinen esitys ja nykytilanne

Komission alkuperäiseen direktiiviesitykseen oli kirjattu muun muassa seuraavat vaatimukset:

– puoliautomaattiaseet, jotka muistuttavat sotilasaseita olisi kielletty, myös deaktivoituina

– äänenvaimentimet kiellettäisiin

– mitään poikkeuksia ei olisi sallittu

– jäljelle jäävät aseluvat olisivat määräaikaisia

– lääkärintarkastukset kaikille aseluvan haltijoille olisivat pakollisia viiden vuoden välein

– kielletyksi tulevat aseet olisi tullut kerätä pois ja tuhota

– etäkauppa olisi yksityisiltä kielletty

– aselupaikärajan olisi 18 tai jopa 20 vuoteen kaikissa asetyypeissä ja tarkoituksissa.

Nämä yllämainitut eivät tule toteutumaan. Tätä voi pitää jo tässä vaiheessa voittona. Erityiskiitos kuuluu Sisäministeriön poliisiosaston ja Suomen Brysselin edustuston virkamiehille.

Aseiden luokittelu muuttuu, mutta myös kiellettyihin aseisiin voi saada poikkeuslupia usealla eri perusteella jatkossa. Tärkein peruste on maanpuolustustarkoitus. Äänenvaimentimia ei kielletä vaan käytäntö jatkuu nykyisenlaisena. Etäkauppa sallitaan jatkossakin. Ikärajat pysyvät ennallaan. Luvat ei ole sinänsä määräaikaisia, mutta, kuten jo nyt, aseluvan edellytysten voimassaoloa seurataan viranomaisten toimesta jatkuvasti. Lääkärintarkastukset eivät myöskään ole pääsääntöisesti pakollisia.

Suomen ykkösprioriteetti neuvotteluissa oli reserviläistoiminnan turvaaminen ja lisäksi tavoitteena oli ettei neuvottelutuloksella vaaranneta muiden ampumaharrastuslajien edellytyksiä. Olemme onnistuneet tässä tavoitteessa erittäin hyvin. On Suomenkin etu, että aseiden hankinnasta ja hallussapidosta on yhtenevät säännökset, joilla voidaan edistää kansalaisten turvallisuutta.

 

Asedirektiivin käsittely tästä eteenpäin

Asiasta keskusteltiin Coreperissä 1.6. ja se on käsittelyssä OSA-neuvostossa 10.6. Parlamentin on tarkoitus äänestää omasta lausunnostaan heinäkuussa. Syksyllä alkavat nk trilogineuvottelut, joissa on odotettavissa muutoksia sillä jo nyt voi ennustaa komission ja EU-parlamentin kantojen eroavan toisistaan.

Erityisesti EU-parlamentin kannan voi odottaa olevan Suomen tavoitteiden mukainen joten tilanne on siltäkin osin myönteinen ja parlamentin kanssa neuvotteleminen on siis tärkeää. Vaikuttamistyötä tulee jatkaa.