Ajankohtaista

Yle raportoi 5.1. hallituksen työllisyystyöryhmien työn takkuavan pahasti. Töitä ollaan tehty jo pitkään, mutta mitään ei olla saatu aikaiseksi. ”Kokoukset ovat olleet lähinnä ympäripyöreää keskustelua tai puhetta lämpimikseen”, toteaa Ylen siteeraama osallistuja. Asiaan vihkiytyneelle on hallitusohjelman julkaisusta eli viime keväästä lähtien ollut selvää, ettei suunnitelluilla toimilla ja hallituksen työskentelytavoilla saada työllisyysastetta nostettua siten, että sillä olisi myönteinen vaikutus valtion talouteen. Hallituksen suulla on kuitenkin myönnetty, että työpaikkojen määrän lisääminen on ratkaisevan tärkeää jotta maa pysyy raiteillaan. Aikaa on kulunut kohta jo yhdeksän kuukautta, mutta edes uskottavia visioita työpaikkojen lisäämiseksi ei ole syntynyt. Timo Harakan lyhyen työministerin uran tuloksettomuus on silmiinpistävää. [...]

Sananvapaus Suomessa on uhattuna. Vallalla oleva kehitys johtaa siihen, että tietyistä aiheista voi olla vain yhtä mieltä. Jos uskallat esittää erilaisia mielipiteitä, sinut pyritään hiljentämään. Katsoin juuri dokumentin (TV1 4.11.2019) Berliinin muurista. Ohjelmassa kuvattiin entistä Itä-Saksaa ja sen salaisen poliisin Stasin toimintaa. Mieleen hiipi ajatus, että alkaako Suomi kohta muistuttaa entistä Itä-Saksaa, sillä meilläkin joistain asioista tuntuu olevan vain yksi totuus. Tätä totuutta valvotaan ja jos olet eri mieltä ja sanot sen ääneen saatat joutua hankaluuksiin. Tuntuu, että Suomeen on syntynyt joidenkin tiedostavien piirien eliitti, joka valvoo aktiivisesti erilaisia mielipiteitä ja kertoo mitä tietyistä asioista voi sanoa. Jos joku esittää [...]

Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva varusmiespalvelus on maamme puolustuksen perusta ja kulmakivi. Näin sen pitää tulevaisuudessakin olla. Nuoret pääsääntöisesti suorittavat varusmiespalveluksen täysi-ikäistyttyään ennen opiskelemisen aloittamista. Monella nuorella opiskelupaikan haku, pääsykokeisiin lukeminen ja armeijan käyminen ajoittuvat haasteellisesti samaan elämänvaiheeseen. Useat aloittavat armeijan vailla tietoa varsinaisesta opiskelupaikasta ja aikovat pyrkiä opiskelemaan varusmiespalveluksen aikana tai jälkeen. Vaativan varusmiespalveluksen aikana tapahtuvan opintoihin hakeutumisen suuri ongelma on, ettei valintakokeisiin valmistautumiseen ole riittävästi aikaa, mahdollisuutta tai voimia. Opintoihin pääsyyn sekä itse opintoihin voi näin ollen tulla monen nuoren kohdalla varsinaista palvelusaikaa pidempi katkos, riippuen armeijan aloittamis- ja kotiutumisajankohdista. Vuoden tauosta opinnoissa voi helposti tulla kahden vuoden tauko. Tilanne [...]

Kokoomus kantaa huolta tavallisten työtätekevien suomalaisten verotuksen kiristymisestä. Ensi vuonna verotus kiristyy monella työtä tekevällä. Syy tähän on, että veroluonteiset maksut nousevat, eikä hallitus tätä palkansaajille korvaa toisin kuin edellinen hallitus. Siis keskituloisille suomalaisille jää vähemmän itse tienatusta palkasta rahaa lompakkoon kuin tänä vuonna. Olemme käyttäneet verotuksessa vertailukohtana Ruotsia. Keskituloisen suomalaisen palkkavero on lähes viisi prosenttia korkeampi kuin Ruotsissa. Hieman yli 40 000 euron vuosituloilla suomalaiselle jää noin 2 000 euroa vähemmän käteen kuin ruotsalaiselle. Puhumme siis tavallisista ihmisistä, emme kovimmista tienaajista. Samaan aikaan tienatusta lisäeurosta verotetaan jo 34 000 euron vuosituloilla lähes puolet valtiolle, 49 000 euron vuosituloilla yli puolet. Se ei kannusta [...]

Maamme tuleva hallitus on julkistanut ohjelmansa. Hallitus antaa runsaita lupauksia sinänsä kannatettavien asioiden toteuttamisesta (tai selvittämisestä), mutta niiden toteutuksen taloudellinen perusta on epämääräinen ja vinoutunut. Hallitusohjelmassa esitetään pysyviä menoja lisättäväksi miljarditolkulla vailla ajatusta siitä, miten kulut kestävällä tavalla rahoitetaan. Taloustavoitteiden saavuttaminen - ja näiden menojen kattaminen - puolestaan perustuu ”normaalille” 2 % kasvuvauhdille. Tällainen kasvu ei kuitenkaan ole aikoihin ollut Suomessa tavanomaista, eikä kukaan asiantuntija sellaista edes ennusta. Jo nyt, Suomen ollessa 1,2% kasvutrendissä voi perustellusti epäillä, ettei hallitus tule pääsemään talous- ja työllisyystavoitteisiinsa. Hallituksen visio on ruusuista toiveajattelua, joka johtaa uusiin veronkiristyksiin ja lisävelkaantumiseen. Se on kohtuutonta suomalaisille veronmaksajille [...]

Hallinto-oikeus on hylännyt Hyväristönmäen jätevesipuhdistamon ympäristöluvan. Tästä seuraa se, että Lappeenrannan kaupungin jätevesien käsittelemiseksi on kehitettävä uusi ratkaisu. Jätevesiasiaa on kaupungissamme pohdittu pitkään ja tutkailtavana on ollut eri vaihtoehtoja. Mielestämme liian vähälle huomiolle on jäänyt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty uudenlaiseen suodatustekniikkaan perustuva puhdistamovaihtoehto. Kyseinen nk membraanimenetelmä on erittäin ympäristöystävällinen ratkaisu, jonka avulla jätevesi voidaan puhdistaa jopa täysin juomakelpoiseksi. Tällaisen menetelmän leviäminen maailmanlaajuiseen käyttöön olisi ympäristön kannalta ratkaiseva askel parempaan suuntaan. Lappeenrannan kaupunki markkinoi itseään uusituvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupungiksi. Hoitamalla oman yliopistomme kanssa kaupungin jätevesien käsittelyn uudella vihreällä teknologialla voisi Lappeenranta kertaheitolla osoittaa mailmalle olevansa sanojensa mittainen. Sen lisäksi, [...]

Eläkkeiden taso on jäänyt jälkeen ja asia on korjattava. Vanhukset on hoidettava huolella ja arvokkaasti. Eläkeläisten ja senioreiden asiat on saatava paremmalle tolalle. Eläkkeiden kehitys on jäänyt pahasti jälkeen. Elämisen kustannukset ovat nousseet jatkuvasti, mutta eläkkeet eivät ole nousseet vastaavalla tavalla. Monelle on käynyt myös niin, että eläkkeen vähän noustessa ei korotuksesta jää käytännössä kasvaneen veron myötä mitään käteen. Tähän on saatava muutos. Kokoomus haluaa toteuttaa eläkeläisten ja palkansaajien tuloveron alennuksen. Tätä kutsutaan nimellä “työmiljardi”. Tuloveroa laskettaiisiin, jotta jokaiselle jäisi enemmän käteen. Vähentynyt verotulo kompensoitaisiin mm. tupakkaveroa ym. korottamalla. Haluamme myös ottaa eläkeindeksin määräytymisperusteet uudelleen tarkasteluun. Nykyisen indeksin painotukset ja [...]

Järjestimme viime syksynä yrittäjyyskiertueen ja tapasimme paljon yrittäjiä. Keräsimme listan asioista, jotka yrittäjien mielestä on saatava kuntoon. Ne on nyt koottu Kokoomuksen Yrittäjyystavoitteiksi. Lista on pitkä, mutt tässä mielestäni viisi tärkeintä tekoa, jotka on tehtävä, jotta Suomi olisi entistä parempi maa yrittää: Ei veronkorotuksille! - Turvataan hyvät yrittämisen edellytykset Yrittämisen ja omistamisen verotusta ei pidä kiristää ensi vaalikaudella. Talouskasvua ei saa vaarantaa kokonaisveroastetta kiristämällä. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja yrittämisestä haittoihin ja päästöihin. Edistetään reilua paikallista sopimista Kun luottamus on kunnossa, yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella. Paikallista sopimista on laajennettava ja sopiminen on mahdollistettava myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun [...]

On kohtuutonta, että kustannus pitkittyneestä poliittisesta lakosta työrauhan voimassa ollessa kuitenkin lankeaa yrittäjien ja yritysten maksettavaksi. He eivät ole vastuussa eduskunnan tai hallituksen päätöksistä. Työmarkkinajärjestöjen on päivitettävä poliittisiin lakkoihin liittyviä pelisääntöjä. Jos järjestöt eivät pääse sopuun, on eduskunnan arvioitava lainsäädännön päivittämistä siten, ettei poliittisia lakkoja sallita.

Viime päivinä keskusteluun on noussut Sdp:n halu poistaa verotuksen yrittäjävähennys. Yrittäjävähennys on erityisesti pienyrittäjälle hyödyllinen ja oikeudenmukainen. Ihmettelen, miksi Sdp haluaa kurittaa heitä, jotka ahkerasti tekevät työtä oman omaisuutensa likoon laittaen ja riskit kantaen. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on väittänyt, että yrittäjävähennys kohdistuisi eniten tienaaviin henkilöihin ja suosisi hyvätuloisia. Väite ei kestä tarkempaa tarkastelua. Verohallinnon mukaan yrittäjävähennystä myönnettiin vuonna 2017 noin 364 000 henkilölle, ja suurimman osan euromääräisestä yrittäjävähennyksestä saivat ne henkilöt, jotka ansaitsivat vuodessa 35 000 - 55 000 euroa. Toiseksi suurin ryhmä olivat ne 65 000 henkilöä, joiden tulot olivat 25 000 – 35 000 euroa. Kaiken kaikkiaan [...]