Virginian kansalliskaarti (Virginia National Guard) oli yksi puolustusvaliokunnan USAn käynnin keskeinen kohde. Tapasimme kaartin johdon ja keskeisiä henkilöitä ja kävimme läpi kaartin toimintaa, resursseja sekä keskustelimme Suomen ja Virginian kansalliskaartin välisestä yhteistyöstä. Virginian kansalliskaartin päämaja on Richmondissa, jossa vietimme kokonaisen päivän. USA:n Kansalliskaartin toiminta muistuttaa suomalaista järjestelmää siinä, että ammattiupseereita ja -toimiupseereita lukuunottamatta toimijat ovat reserviläisiä. Harjoituksia on vaan rutkasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin, jopa useita päiviä kuukaudessa. Kaartin maavoima-osastoon (Virginia Army National Guard) kuuluu yli 7000 sotilasta ja ilmataisteluosasto (Virginia Air National Guard) koostuu noin 1300 henkilöstä. Virginian kansalliskaartin sotilaallisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa ilmaherruustehtävät moderneilla ja suorituskykyisillä F-22 [...]

Etelä-Karjalan haasteet ovat moninaiset, päällimmäisinä keskustelussa ovat viime aikoina olleet hyvinvointialueemme tulevaisuus ja itärajan tilanne. Maakuntamme asioita ajava ja niihin vaikuttava joukkue on laaja-alainen, ja siihen kuuluvat mm. alueemme kansanedustajat, kaupungit, hyvinvointialue, maakuntaliitto, yritykset, kolmas sektori jne. Keskeistä vaikuttamistyössä on, että tämä joukko toimii määrätietoisesti ja toistaa viestejä ja tavoitteita valtion hallinnon suuntaan mahdollisimman yhtenäisesti. Vaikuttamistyön epäkiitollisia puolia ovat mm. tulosten hidas näkyminen ja se etteivät ne aina ole toivotun kaltaisia. On tärkeää, että alueemme ihmisillä on tietoa edunvalvonnan tavoitteista mutta on hyvä muistaa, että käynnissä olevasta keskeneräisestä vaikuttamistyöstä on hankala viestiä julkisesti. En usko, että yksikään alueemme edunvalvontatyötä [...]

Finland punches above its weight in the alliance Russia’s unprovoked attack on Ukraine in February 2022 had an immediate effect on the Finnish foreign and security policy. President Sauli Niinistö stated this very clearly: The masks have been taken off, showing only the cold face of war. Views on Nato membership changed very quickly in Finland. According to different polls, 80 % of Finns support Nato membership. The change has been drastic: before Russia’s unprovoked attack on Ukraine, approximately 20-25 % of Finns were supporting the membership. Finland is happy to be in the Alliance, and the Alliance should be [...]

Maaliskuu 1940: "Kun joukoille annettiin käsky lopettaa tuli klo 11.00, tekivät ne heti kysymyksen: entä sitten, jos ryssät eivät lopetakaan tulta vaan jatkavat tulitusta ja hyökkäyksiä? No, sitten tapellaan loppuun asti. Hieman ennen klo 11.00 menimme luolan suulle kuuntelemaan päättyykö tulitus klo 11.00.  Venäläisten tykistö ampui jatkuvasti. Meikäläisten tykistöllä ei ollut enää mitään mitä ampua". Sitaatti on isoisäni Tauno Kopran päiväkirjasta ja hän kuvasi Talvisodan päättymishetkeä ylläolevin sanoin. Tauno Kopra oli sodan päättyessä kapteeni ja toimi II Armeijakunnan esikunnassa operaatioupseerina. Viimeinen lause kuvaa Suomen tilannetta 105 päivän puolustustaistelun jälkeen: tykistön ammukset olivat käytännössä loppumassa ja rauhaan oli siksikin pakko suostua. Kun seuraa [...]

Sota ja kriisit ovat muuttaneet Kaakkois-Suomen asemaa. Itärajan hyvinvoinnin varmistaminen ei ole enää vain aluepolitiikkaa vaan koko Suomen turvallisuuskysymys. Alueella on hyvät menestymisen mahdollisuudet, mutta apuakin tarvitaan. Lappeenrantalaisen kolmannen kauden kansanedustajan Jukka Kopran (kok.) työtä sekä valtakunnan politiikassa kuin paikallispolitiikassa on leimannut viimeisen vuoden ajan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Kopra on jäsenenä eduskunnan puolustusvaliokunnassa ja toimii samalla muun muassa Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana. Puolustusvaliokunta on ollut tärkeässä roolissa Suomen Nato-tiellä ja maakuntahallituksessa on puolestaan jouduttu miettimään, miten paikallinen liike-elämä selviää rajakaupan vähenemisestä. - Oppositiosta on vaikea vaikuttaa, mutta olimme kuitenkin kirittämässä  Suomen määrätietoista suhtautumista Venäjän hyökkäyssotaan ja että Suomi alkoi auttaa Ukrainaa. [...]

Suomen turvallisuuteen kohdistuu tänä päivänä enemmän haasteita kuin pitkään aikaan. Vaikkei maahamme kohdistukaan suoraa sotilaallista uhkaa, on Euroopan turvallisuustilanne vakavalla tavalla kiristynyt Venäjän hyökkäyssodan myötä. Kotimaassa järjestäytynyt rikollisuus kasvaa ja erilaiset huumeparonit kekkaloivat julkisuudessa median suotuisalla myötävaikutuksella. Toissa vuonna ihminen hakattiin kuoliaaksi Kaivopuistossa, eikä henkirikoksesta nostettu syytettä kun oli epävarmuus, kuka tapahtumaan osallistuneista epäillyistä kuolettavan iskun antoi. Jengirikollisuus pääkaupunkiseudulla leviää ja raaistuu. Myös poliisi on toistuvasti ilmaissut huolensa tilanteesta. Suuria huumerikoksia on saatu ratkaistua ja niistä on käyty oikeutta pitkään. Tekijät ovat saaneet pitkiä tuomioita ja tapaukset ovat olleet runsaasti esillä. Suomen poliisi on tehnyt erittäin hyvää työtä ratkoessaan nämä [...]

Venäjän hyökkäyssodan myötä Kaakkois-Suomen haasteet kärjistyvät. Sodan johdosta on peruuntunut monia valtion päättämiä isoja hankkeita. Turismi ja rajakauppa eivät tuo tuloja entiseen malliin. EU-rahoitusta on menetetty. Kun näitä uusia haasteita tarkastellaan jo olemassa olevien kuten väestön ikääntymisen, työttömyyden, investointien vähyyden ym. kanssa, on selvää, että on tehtävä paljon töitä Kaakon elinvoiman varmistamiseksi. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että alue ei kehity muun Suomen kanssa samaa vauhtia, mistä syntyy uudenlaisia ongelmia, joista vähäisin ei ole alueen väestön tyytymättömyys. Tällaista tilannetta voi myös Venäjä yrittää hyödyntää hämmentämällä ja herättämällä eripuraa ja tällä voi olla koko Suomeen vaikutusta. Siksi Kaakkois-Suomen elinvoiman varmistaminen [...]

Etelä-Karjalalla on yhteisiä haasteita erityisesti Viron, Latvian ja Liettuan itärajan maakuntien kanssa. Muun muassa turismin tuottamat tulot vähenevät, tuulivoiman rakentamiseen liittyy rajoituksia, Venäjän aloittaman sodan seurauksena on menetetty EU-rahoitusta, väestö ikääntyy ja vähenee, investointeja ei oikein tule jne. EU:n itärajan maakuntien elinvoiman kehittämiseksi tarvitaan aivan uusia avauksia, sillä riskinä on että edellä mainitut ongelmat kärjistyvät entisestään geopoliittisesta tilanteesta johtuen. Nämä haasteet luovat tilanteen, jossa rajamaakunnat saattavat jäädä jälkeen muiden alueiden kehityksestä. Esimerkiksi jos tuulivoimaa ei voida tuottaa, sähkönsiirtojärjestelmät eivät kehity ja alueiden houkuttelevuuus ympäristöystävällistä energiaa tarvitsevan teollisuuden ja yritysten kannalta heikkenee. Rajamaakuntien vetovoima voi vähentyä, mikä on haitallista kehitykselle ja [...]

Jero Ahola ja Olli Pyrhönen kiinnittävät kirjoituksessaan (ES 18.2.2023) huomiota Itä- ja Kaakkois-Suomen tuulivoimarakentamiseen. Aihe on itärajan tuntumassa haastava, ja asiaa tutkimaan on asetettu selvitysmies kenrl. evp Arto Räty. Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella selvitysmies ei tarjoa valmista ratkaisua asiaan, mutta esittää kansallisen energiastrategian laatimista. Ehdotus on kannatettava. Puolustusvaliokunnan jäseninä olemme laajasti perehtyneet itärajalle rakennettavien tuulivoimaloiden haasteisiin suhteessa kansalliseen puolustukseen. Kansallisesta turvallisuudesta ei pidä tinkiä, ja on tärkeä ymmärtää, että käsite on moniulotteinen eikä tässäkään asetelmassa ole kyse pelkästään aluevalvonnan tehokuudesta. Jos alueemme jää jälkeen uusien sähkötuotantoratkaisujen sijoittumisessa, eivät myöskään energiaverkot kehity. Tällöin vetovoima uusille investoinneille, teollisuudelle ja yrityksille heikkenee, [...]

Suomen talouden hoidossa tarvitaan nyt ryhtiliikettä. Seuraavan hallituksen on aloitettava pitkäjänteinen talouden tervehdyttämisohjelma, jolla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan vielä pelastaa. Tulot ja menot tasapainoon, verotus ihmisille ja yrityksille kannustavaksi, velanoton vaihtoehdoksi uutta tulovirtaa, investointeja ja kasvua. Tulevaisuuden pitää kipinöidä toivoa, ei tuskaa. Kuluneella vaalikaudella on otettu lisää velkaa yli 40 miljardia, josta noin kolmannes on mennyt koronan hoitoon ja toinen kolmannes Ukrainan sodan aiheuttamiin menoihin. Jäljellä olevaa kolmannesta on käytetty lähinnä syömävelkaan ja esimerkiksi tulevaisuutta sekä työllisyyttä hyödyttävät investoinnit on unohdettu. Vastuuton velanotto aloitettiin jo ennen pandemiaa ja sotaa. Velanoton vähättelylle tarvitaan nyt stoppi. Nyt onkin aika rakentaa kokonaistalouden kasvua. Vasta [...]