Etelä-Karjalalla on yhteisiä haasteita erityisesti Viron, Latvian ja Liettuan itärajan maakuntien kanssa. Muun muassa turismin tuottamat tulot vähenevät, tuulivoiman rakentamiseen liittyy rajoituksia, Venäjän aloittaman sodan seurauksena on menetetty EU-rahoitusta, väestö ikääntyy ja vähenee, investointeja ei oikein tule jne. EU:n itärajan maakuntien elinvoiman kehittämiseksi tarvitaan aivan uusia avauksia, sillä riskinä on että edellä mainitut ongelmat kärjistyvät entisestään geopoliittisesta tilanteesta johtuen. Nämä haasteet luovat tilanteen, jossa rajamaakunnat saattavat jäädä jälkeen muiden alueiden kehityksestä. Esimerkiksi jos tuulivoimaa ei voida tuottaa, sähkönsiirtojärjestelmät eivät kehity ja alueiden houkuttelevuuus ympäristöystävällistä energiaa tarvitsevan teollisuuden ja yritysten kannalta heikkenee. Rajamaakuntien vetovoima voi vähentyä, mikä on haitallista kehitykselle ja [...]

Suomen talouden hoidossa tarvitaan nyt ryhtiliikettä. Seuraavan hallituksen on aloitettava pitkäjänteinen talouden tervehdyttämisohjelma, jolla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan vielä pelastaa. Tulot ja menot tasapainoon, verotus ihmisille ja yrityksille kannustavaksi, velanoton vaihtoehdoksi uutta tulovirtaa, investointeja ja kasvua. Tulevaisuuden pitää kipinöidä toivoa, ei tuskaa. Kuluneella vaalikaudella on otettu lisää velkaa yli 40 miljardia, josta noin kolmannes on mennyt koronan hoitoon ja toinen kolmannes Ukrainan sodan aiheuttamiin menoihin. Jäljellä olevaa kolmannesta on käytetty lähinnä syömävelkaan ja esimerkiksi tulevaisuutta sekä työllisyyttä hyödyttävät investoinnit on unohdettu. Vastuuton velanotto aloitettiin jo ennen pandemiaa ja sotaa. Velanoton vähättelylle tarvitaan nyt stoppi. Nyt onkin aika rakentaa kokonaistalouden kasvua. Vasta [...]

Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan on kohta käyty jo vuosi. Venäjän raakuudet, sodankäyntitapa ja johdon ilmaisevat strategiset tavoitteet alleviivaavat sitä, että ainoat keinot saada rauha aikaiseksi on Venäjän johdon kukistaminen tavalla tai toisella. Moskovan nykyisen hallinnon allekirjoittama rauhansopimus toisi todellisuudessa vain muutaman vuoden tauon sotimiseen, ei poistaisi Venäjän imperialistisia pyrkimyksiä. Suomi on antanut Ukrainalle laajasti tukea Suomi on tukenut Ukrainaa 12:lla puolustusmateriaalia sisältävällä tukipaketilla, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 590 miljoonaa euroa. Pakettien sisältöä ei kerrottu, mutta julkisuuteen annetuista tiedoista voi päätellä, että ne koostuvat puolustusvoimien luovuttamasta materiaalista. On oikein, että Ukrainaa tuetaan puolustustaistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. Tämä pitää kuitenkin [...]

Uusimmassa suomalaisten maanpuolustustahtoa mittaavassa tutkimuksessa ilmenee, että 83 prosenttia suomalaisista on valmis puolustamaan maataan aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Asiaa on tutkinut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta kaksi kertaa vuodessa aina 1970-luvulta lähtien. Tämä kansalaisten maanpuolustustahtoa ilmaiseva luku ei ole koskaan ollut näin korkea. Samassa tutkimuksessa havaittiin, että kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Nato on kansainvälisistä organisaatioista eniten Suomen turvallisuutta lisäävä taho. Venäjän Ukrainaan aloittaman suurhyökkäyksen myötä yhä useampi suomalainen ymmärtää maan aiheuttaman uhkan Suomen turvallisuudelle. Peräti 87 prosenttia suomalaisista kokee Venäjällä olevan kielteinen vaikutus Suomen turvallisuudelle. Ukrainan sota osoittaa, että tahto todellakin vie läpi vaikka harmaan kiven. Venäjä [...]

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulee varmistaa itsenäinen päätöksenteko tulevaisuudessa. Hyvinvointialueiden rahoituksen alijäämiä ei voida enää kattaa alueen kuntien päätöksillä rahoituksen siirtyessä valtiolle. Kertynyt alijäämä voi aiheuttaa ministeriöiden ja alueen välisen arviointimenettelyn, jos tulot eivät riitä kattamaan menoja. Ongelmana on, että suurin osa Suomen hyvinvointialueista uhkaa aloittaa toimintansa ilman riittävää rahoitusta. Vaje on valtiovarainministeriön mukaan yhteensä jopa miljardi euroa. Mm. hoitajamitoituksen kasvu, syventyneet rekrytointiongelmat, korkea inflaatio ja palkkaratkaisujen kustannukset nostavat menoja koko Suomessa. Palvelujen järjestämisen ja lainanottovaltuuksien arviointi voivat pahimmillaan johtaa hyvinvointialueiden yhdistämiseen. Käytännössä pienet alueet ovat vaarassa. Vähenevän väestön Etelä-Karjalalle tämä on todellinen uhkakuva. Rahoituksen riittävyys tulee korostumaan palvelujen turvaamisen ja kestävän [...]