Eduskunnan puhemiehelle

Vähittäiskaupat joutuvat hakemaan vuosittain poikkeuslupaa alueensa aluehallintovirastolta (AVI) saadakseen pitää kaupan auki loppiaisena. Virastot voivat myöntää tai evätä lupahakemuksia arvionsa mukaisesti. Yrittäjiä hiertää se, että kauppiaiden kohtelu ei ole tasapuolista maan eri puolilla. Vaatimukset poikkeuslupahakemusten perusteluiksi vaihtelevat alueittain, eivätkä hakemusten käsittelyajatkaan ole yhdenmukaisia eri puolilla Suomea.

Tiedossamme on, että Keskuskauppakamari on tehnyt esityksen, jossa se toivoo aluehallintovirastojen myöntävän kauppiaille ripeästi ja yhdenmukaisesti luvan pitää kaupat auki loppiaisena. Kauppakamarit ja yritykset joutuvat myös tekemään ja teettämään laajoja selvityksiä osoittaakseen, kuinka merkittävää kauppojen aukiolo on alueen taloudelle ja kilpailukyvylle sekä ulkomaisille turisteille. Selvityksistä huolimatta aukiololuvan toteutuminen ei siltikään ole mitenkään itsestään selvää. Paikoitellen päätöstä myös joudutaan odottelemaan kohtuuttoman pitkään.

Nykyinen menettelytapa myös vääristää kilpailua. Aikaisempina vuosina aluehallintovirastot ovat antaneet luvan pitää kauppoja auki loppiaisena muun muassa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilla. Silloin näille alueille saapuukin runsaasti ulkomaalaisia matkailijoita erityisesti Venäjältä. Kaikilla elinkeinonharjoittajilla joka puolella Suomea tulisi kuitenkin tasapuolisuuden nimissä olla mahdollisuus pitää liikkeensä avoinna niin halutessaan. Ei ole oikeudenmukaista, että matkailijoita ohjataan vain osaan Suomea ja vääristetään näin liikkeiden keskinäistä kilpailua.

Peräänkuulutammekin lyhyellä aikajänteellä vähittäiskaupan poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista sekä pidemmällä tähtäimellä sitä, että poikkeuslupien vuosittaisesta hakemisesta päästäisiin kokonaan eroon.

Lainsäädäntöä olisi muutettava siten, ettei loppiaisen ja helluntain vuoksi tarvitsisi enää hakea poikkeuslupia lainkaan, vaan kauppiaat voisivat itse päättää aukiolotarpeesta omien kannattavuusarvioidensa perusteella. Huomioitavaa on myös se, että toistuva lupamenettelyprosessi aiheuttaa turhia kustannuksia ja byrokratiaa ja lisää viranomaisen työkuormaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vähittäiskaupan aukiolon poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi?

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011

Jukka Kopra, kok

Arto Satonen, kok

 

Työministeri Lauri Ihalaisen vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jukka Kopran, kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 313/2011 vp:

Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vähittäiskaupan aukiolon poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Aluehallintovirasto voi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukiolosta annetun lain (945/2009) 3 §:n perusteella erityisestä syystä sallia ammattimaisen vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen harjoittamisen muinakin kuin lain 1 ja 2 §:ssä säädettyinä aikoina. Erityisenä syynä pidetään liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtumaan tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa palvelujen kysyntään. Hakijan tulee osoittaa erityiset syyt poikkeusluvan myöntämiseksi.

Pykälä vastaa aikaisemman lain (1297/2000) säännöstä poikkeusluvista. Tuolloin täsmennettiin käytäntöä poikkeuslupien myöntämisessä luettelemalla säännöksessä esimerkkejä erityisistä syistä. Hallituksen esityksessä 49/2000 todetaan, että myös sekä taajamien kautta kulkevien että matkailualueilla yöpyvien matkailijoiden palvelu voi edellyttää laajempia aukioloaikoja varsinkin sesonkiaikoina. Laajempi aukioloaika voi olla esimerkiksi säädettyä aikaisempi liikkeen avaamisaika taikka matkailijoiden palveleminen sunnuntaisin syksyllä tai talvella. Erityiset syyt ovat pääsääntöisesti sellaisia ulkopuolisia tekijöitä, jotka ainakin hetkellisesti lisäävät kulutuskysyntää tai joiden vuoksi liike lain sallimien aukioloaikojen vuoksi joutuu kilpailijoitaan huonompaan asemaan. Lupia myönnettäessä olisi kiinnitettävä huomiota elinkeinonharjoittajien tasapuoliseen kohteluun sekä siihen, ettei liikkeiden keskinäistä kilpailuasemaa vakavasti järkytetä.

Poikkeuslupien myöntäminen siirrettiin 1.9.1994 (Laki 446/1994) kauppa- ja teollisuusministeriöstä silloisiin lääninhallituksiin, jotta alueelliset näkökohdat voitaisiin ratkaisuissa ottaa paremmin huomioon.

Kuten kysymyksessä todetaan aluehallintovirastot ovat aiempina vuosina antaneet luvan pitää kauppoja auki loppiaisena muun muassa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilla. Päätökset ovat perustuneet nimenomaan alueille Venäjältä tulevien matkailijoiden määrään. Myös Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastot ovat myöntäneet poikkeuslupia matkailullisilla perusteilla.

Poikkeuslupien myöntäminen kuuluu aluehallintovirastoille ja hakijan tulee osoittaa erityiset syyt. Keskuskauppakamarin työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle loppiaisen poikkeusluvista lähettämän kirjeen johdosta aluehallintovirastoja on pyydetty kiinnittämään huomiota aluehallintovirastojen strategia-asiakirjassa todetun mukaisesti virastojen tekemien päätösten ja päätöksenteossa noudatettavien menettelytapojen yhtenäisyyteen aluehallintovirastojen kesken. Yhtenäisten menettelytapojen, päätöksenteon yhtenäisten perusteiden ja toimintamallien kehittäminen tulee olemaan yksi keskeinen tavoite seuraavalle tulossopimuskaudelle 2012-2015.

Vuoden 2009 laki pohjautui Palvelualojen ammattiliito PAM ry:n ja Suomen Kaupan Liiton sopimiin päälinjoihin vähittäiskaupan aukioloajoista sekä siihen liittyvistä työehtosopimusmuutoksista. Poikkeuslupien myöntämiseen liittyy myös työntekijäpuolen näkökulmia. Kehittämistarpeita tullaan arvioimaan ensi vuonna annettavan selonteon pohjalta.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011

Työministeri Lauri Ihalainen

Luettavissa myös Eduskunnan sivuilta:http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_313_2011_p.shtml

Päivitetty: 12.12.2011 Työministeri Lauri Ihalaisen vastauksella.