Arvoisa puhemies! Tässä salissa me teemme tällä viikolla ensi vuoden budjetin hyväksymisen myötä sekä ensi kevään kehysriihessä Suomen tulevaisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta äärimmäisen tärkeitä päätöksiä ja linjanvetoja.

Maailmantalous on myllerryksessä, ja yksi suurimmista teollisen historiamme rakennemuutoksista on nyt käsillä. On selvää, että tämä yhtälö vaatii uutta ajattelutapaa asioiden hoitamiseen sekä tietysti rohkeutta kaiken toteuttamiseen. Yhtäaikainen julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ja talouskasvun vauhdittaminen on totta kai haastavaa, mutta se helpoin tie, eli pelkästään verojen korottaminen, menojen leikkaaminen ja valtion velkataakan kasvattaminen, ei ole lainkaan viisasta. Seuraavan puolen vuoden aikana on kyettävä tekemään ratkaisuja, joiden kanssa Suomi ja suomalaiset pärjäävät myös jatkossa. Nyt tämä vireillä oleva laaja keskustelu kestävästä talouskasvusta on ehdottomasti tarpeen.

Palveluita voidaan ja pitääkin jatkossa tehdä toisella tavalla, mutta erityisesti huomioiden suomalaisen työelämän vahvistaminen ja parantaminen sekä uusien taloudellisen kasvun elementtien löytäminen. Se on kaiken perusta. Verotuksen on niin yritysten kuin yksityisten kansalaistenkin osalta oltava kannustavaa, jotta kilpailukyky ja ostovoima säilyvät. Talouden pyörien on pyörittävä, ja työllistämiseen löydyttävä kannustimia.

Arvoisa puhemies! Suuren kiitoksen ansaitsevatkin budjettiesitykseen sisältyvät kasvun kannustimet. Talouden uudistumista kiihdyttävä tutkimus- ja kehityskannustin on tärkeä juuri uusien innovaatioiden syntymisen kannalta. Niitä Suomessa on aina ollut ja tarvitaan jatkossa enemmän lisää. Suomen pitää kyetä erikoistumaan ja erottautumaan uusien ideoiden keinoin. Bisnesenkelikannustimella puolestaan lisätään kasvun kannalta välttämättömiä rahoitusmahdollisuuksia pk-yrityksille. Kuten edustaja Jaskari täällä aiemmin totesi, tämä on hyvä alku muttei suinkaan riitä taloutemme pelastamiseen.

Pienelle Suomelle kasvuyrittäjyys ja yritysten kansainvälistyminen sekä viennin edistäminen ovat ne keskeisimmät keinot talouskasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Meillä on perinteisesti ollut ict-osaamiseen perustuvaa vahvaa yrittäjyyttä ja ohjelmistoyhtiöitä, jotka ovat luoneet menestyvää liiketoimintaa. Sekin toimiala on viime vuosina ollut vaikeuksissa. Tarvitaan uusia ennakkoluulottomia avauksia, kuten esimerkiksi avoimen datan konseptin kehittäminen, jotta saamme alan uuteen kukoistukseen. Myös korkean teknologian cleantech-liiketoiminta on kasvanut vahvasti ja menestyy hyvin kansainvälisillä markkinoilla. Panostukset tällekin sektorille olisivat todella paikallaan.

Kansainvälisyydestä ja talouskasvusta puhuttaessa ei mielestäni koskaan voi myöskään liiaksi korostaa maamme sijaintia Venäjän läheisyydessä. Naapurimaa tarjoaa vielä paljon käyttämättömiä kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, ja toisaalta myös Suomella on mahdollisuus parantaa asemiaan venäläisten matkailukohteena ja sijoituskohteena. Kaakkoinen Suomi ja pääkaupunkiseutu ovat tietenkin sijaintinsa puolesta avainasemassa, mutta olisi erittäin tärkeää, että Venäjän mahdollisuudet ymmärrettäisiin laajasti eri puolilla Suomea.

Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään naapurimaan merkityksen osaltaan hienosti jo huomioinutkin lisäämällä määrärahoja Venäjältä suuntautuvan matkailun edistämiseen ja sitä koskevien hankkeiden toteuttamiseen. Matkailun kasvupotentiaali on eittämättä suuri, ja matkailu alana on ja pysyy työvoimavaltaisena, eikä sitä voi siirtää muihin maihin tai muille paikkakunnille. Matkailu auttaa ylläpitämään eri paikkakunnilla perusinfrastruktuuria, ja sen ympärille myös monipuolisemman elinkeinotoiminnan kehittäminen on mahdollista.

Jukka Kopra, Eduskunta, 19.12.2012.
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen täydentämisestä
Ainoa käsittely

Luettavissa myös Eduskunnan sivuilta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_133_2012_vp_2_285_285_p.shtml