Pitkä ja työntäyteinen syksy eduskunnassa alkaa olla kohta ohi. Aikaa on mennyt euroalueen vakauden hoitoon, taloustaantuman pohdintaan sekä moniin muihin asioihin ja päätöksiin. Ja paljon olen oppinut eduskuntatyöstä ja toiminnasta eduskunnassa. Meidän kaakkois-suomalaisten kannalta mielenkiintoista on mm. nyt syksyllä käynnistynyt liikennepoliittisen selonteon ministerivalmistelu - varsinainen selonteko tulee laajempaan käsittelyyn talven kuluessa. Tähän selontekoon pyrin saamaan mukaan Kaakon liikennehankkeita mahdollisimman suurella prioriteetilla. Tilanne näyttää lupaavalta, sillä selonteon ministerivalmisteluun osallistuu oma ministerimme Jyri. Lisäksi liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemme alustavasti päättäneet, että valiokunta jalkautuu Kaakkois-Suomeen kevään kuluessa tutustumaan tiejärjestelyihin sekä lento- ja rajaliikenteeseen sekä muihin ajankohtaisiin liikenne- ja viestintäasioihin. Tällä hetkellä eduskuntatyössä eniten [...]

Arvoisa puhemies! Euroopassa eletään nyt taloudellisen epävarmuuden aikaa, ja me olemme olleet suurien haasteiden edessä jo jonkin aikaa. Erinäisiä toimenpiteitä on tehty, muttei vielä tiedetä, milloin eurotaloudet saadaan takaisin kasvu-uralle. Tämä koskee erityisesti meitä Suomessa. Korkeista työvoimakustannuksista ja muista syistä johtuen viimeisimmässä suhdannenotkahduksessa teollinen tuotantomme laski enemmän kuin muualla, eikä ole näköpiirissä, millä se nostetaan takaisin entiselle tasolle ja tukevaan nousuun. On olemassa viitteitä siitä, ettei teollisuutemme elvykään suhdanteiden muuttuessa sillä tavoin kuin aikaisemmin. Miksi ei elvy? Siksi, kun sitä ei siinä määrin enää ole, sillä kuten tiedämme, merkittäviä määriä tuotantoa on siirtynyt muihin maihin. Olemme siis suuren haasteen edessä, [...]

Eduskunnan puhemiehelle Vähittäiskaupat joutuvat hakemaan vuosittain poikkeuslupaa alueensa aluehallintovirastolta (AVI) saadakseen pitää kaupan auki loppiaisena. Virastot voivat myöntää tai evätä lupahakemuksia arvionsa mukaisesti. Yrittäjiä hiertää se, että kauppiaiden kohtelu ei ole tasapuolista maan eri puolilla. Vaatimukset poikkeuslupahakemusten perusteluiksi vaihtelevat alueittain, eivätkä hakemusten käsittelyajatkaan ole yhdenmukaisia eri puolilla Suomea. Tiedossamme on, että Keskuskauppakamari on tehnyt esityksen, jossa se toivoo aluehallintovirastojen myöntävän kauppiaille ripeästi ja yhdenmukaisesti luvan pitää kaupat auki loppiaisena. Kauppakamarit ja yritykset joutuvat myös tekemään ja teettämään laajoja selvityksiä osoittaakseen, kuinka merkittävää kauppojen aukiolo on alueen taloudelle ja kilpailukyvylle sekä ulkomaisille turisteille. Selvityksistä huolimatta aukiololuvan toteutuminen ei siltikään ole mitenkään [...]

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa, eikä meillä ole erityisiä luonnonvaroja metsiämme lukuun ottamatta. Näin ollen on selvää, että viennillä ja siitä saatavalla tulolla on aina ollut, on nyt ja on jatkossakin, ratkaiseva merkitys siinä, millaista hyvinvointiyhteiskuntaa meillä on varaa ylläpitää ja millaista elämää Suomessa vietetään. Mitä enemmän myymme jalostettuja tuotteita ja palveluita ulkomaille, sen parempi, ja mitä tehokkaammin pystymme niitä sinne kuljettamaan, aina sen parempi. Mitä suurempia yksittäisiä vientikauppoja suomalaiset yritykset saavat solmittua, aina vaan paranee. Vientikauppaan tunnetusti sisältyy enemmän riskejä kuin normaaliin maan sisäiseen kauppaan. Isoissa toimituksissa toimitusaika voi olla pitkä ja erät suuria. Tämä vaatii pääomaa, jolla [...]

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten tänään solmima historiallinen työllisyyssopimus on ensiluokkaisen tärkeä Suomelle nyt, kun maailmantalous on haastavassa tilanteessa. Työllisyyssopimukseen sisältyy lukuisia keinoja, joilla voidaan parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoimaa sekä tuoda talouteen ennustettavuutta. Hallituksen aktiivisuutta työllisyyssopimuksen saavuttamisessa voidaan pitää erittäin isänmaallisena tekona; se turvaa myös suomalaisten työpaikkoja. Haluan onnitella pääministeri Kataista rakentavan ja tulevaisuusorientoituneen ratkaisun löytymisestä ja kysyä pääministeriltä: Mitkä ovat työllisyyssopimuksen keskeiset konkreettiset keinot suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi? Jukka Kopra, Eduskunnassa 13.10.2011 Luettavissa myös Eduskunnan sivuilta:http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_52_2011_vp_2_58_149_p...

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten tänään solmima historiallinen työllisyyssopimus on ensiluokkaisen tärkeä Suomelle nyt, kun maailmantalous on haastavassa tilanteessa. Työllisyyssopimukseen sisältyy lukuisia keinoja, joilla voidaan parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoimaa sekä tuoda talouteen ennustettavuutta. Hallituksen aktiivisuutta työllisyyssopimuksen saavuttamisessa voidaan pitää erittäin isänmaallisena tekona; se turvaa myös suomalaisten työpaikkoja. Haluan onnitella pääministeri Kataista rakentavan ja tulevaisuusorientoituneen ratkaisun löytymisestä ja kysyä pääministeriltä: "Mitkä ovat työllisyyssopimuksen keskeiset konkreettiset keinot suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi?" Jukka Kopra, Eduskunnassa 13.10.2011 Luettavissa myös eduskunnan sivuilta:http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_52_2011_vp_2_58_149_p.shtml

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran meillä tehdään budjettia tiukkojen taloudellisten realiteettien varjossa. Kaikille lienee selvää, miten herkkä koko maailman taloustilanne on, ja suuriakin vaikeuksia saattaa olla tulossa kulman takaa. Suomi on tänä syksynä kantanut vastuuta euroalueen hyvinvoinnista, ja nyt kannamme vastuuta Suomen talouden hyvinvoinnista. Käsittelyssä oleva budjettiesitys on pääsääntöisesti hyvä. Rahaa ei vain ole, ja on hyvä, että esitys on laadittu suu säkkiä myöten ja valtiontaloutta ohjataan terveempään suuntaan. Lainanotto pienenee, ja säästöjä joudutaan tekemään. Opposition peräänkuuluttamaan höveliin ja runsaskätiseen rahankäyttöön ei pidä sortua. Erityisen hyviä ja mainitsemisen arvoisia seikkoja ovat muun muassa se, ettei tuloverotusta nosteta, ja se, että kasvua [...]

Arvoisa puhemies! Hallituksella on varmasti ollut hyvä tarkoitus tuodessaan tämän vähemmän järkevän esityksen käsittelyyn. Kuitenkin, kuten ministerikin tuossa on jo todennut, ja moni muu, juna on jo tainnut mennä. Siitä johtuen meidän on syytä tunnustaa varmaan muutamia tosiasioita. Se että Suomi liittyy Ottawan sopimukseen, madaltaa kynnystä puuttua sotilaallisesti Suomen asioihin. Tämä on fakta. Puolustusvoimat on ankaran säästökuurin kourissa, ja on varmistettava, että rahoitus korvaaville järjestelmille riittää siltä osin kuin niitä korvaavia järjestelmiä on olemassa. Nehän ovat tunnetusti kalliita, ja tietysti paras korvaava järjestelmä olisivat rypäleaseet, mutta ehkäpä niiden valvonta ja maastosta poistaminen on vielä vaikeampaa kuin jalkaväkimiinojen. Minusta olisi hyvä, [...]

Meillä on monia mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä saamme Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan menestymään jopa paremmin, kuin tähän asti. Yksi mahdollisuus on matkailu ja turismi. Maailmalla on yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan suomalaisista itsestäänselvyyksistä: puhtaudesta, hiljaisuudesta, luonnosta jne. Tänä päivänä tärkein matkustamismuoto on lentäminen ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Meillä on oltava lentokenttä ja reittejä mahdollisimman moneen eri paikkaan maailmalle. Kautta maailmanhistorian alueet, joille on hyvät liikenneyhteydet, ovat menestyneet muita paremmin - hyvinvointi ja sivistys keskittyvät liikenteen solmukohtiin. Monet ymmärtävät lentoliikenteen kasvun edistävän alueen taloutta, luovan uusia työpaikkoja ja lisäävän verotuloja. Monen sijoittajan arvioinneissa toimivat lentoyhteydet ovat paikkakunnan keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Lentoliikenteen [...]

Vähän aikaa sitten juuri eduskunnassa käytävän hallitusohjelmakeskustelun aikaan piti pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunta kokoustaan Färsaarilla. Olen kyseisen valiokunnan jäsen ja matkustin kokoukseen. Ennen matkaan lähtöä huoleni oli suuri kuinka hallitusohjelma saadaan hyväksyttyä mikäli olen poissa, mutta puhemies määrää ja tuore kansanedustaja luonnollisesti matkustaa sinne minne käsketään. Färsaaret ovat Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja ne sijaitsevat Pohjois-Atlantilla suurinpiirtein Iso-Britannian ja Islannin puolessavälissä. Saariryhmä koostuu 18 yksittäisestä saaresta ja alueella asuu n. 50 000 ihmistä. Pääkaupunki on Torshavn, jossa on n. 20 000 asukasta. Färsaarten pääelinkeinot ovat kalastus ja lampaankasvatus. Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan kokouksessa käsiteltiin aihepiirin asioita minkä lisäksi valiokunta perehtyi Färsaarten [...]